USA:n uudelta hallinnolta toivotaan löytyvän aikaa keskeisille globaaleille yksityisyydensuoja- ja tietosuojakysymyksille. Tietosuojan osalta toiveena on, että sirpaleisesta, osavaltiokeskeisestä lähestymistavasta edettäisiin kohti yhtenäistä liittovaltiotason sääntelyä, ja että Yhdysvaltain ja EU:n välisen Privacy Shield -datansiirtosopimuksen mitätöinnin jälkeiseen epävarmuuteen saataisiin selvyyttä. Lue blogista, millaisia vihjeitä meillä on uuden USA:n uuden hallinnon näkemyksistä tietosuojan saralla? Milloin aikataululla voimme esimerkiksi odottaa mitätöidyn Privacy Shield -datansiirtosopimuksen korvaamista? Joe Bidenin ja Kamala Harrisin uuteen, 20. tammikuuta aloittaneeseen hallintoon kohdistuu paljon odotuksia ja vaatimuksia.
Uuden hallinnon aikomuksista ja toimista tietosuojan alueella ei voi varmasti tietää, mutta Harrisin ja Bidenin aiempi toiminta tarjoaa joitain vihjeitä tulevasta.
Kun varapresidentti Harris toimi Kalifornian osavaltion oikeusministerinä, hän otti vahvasti kantaa tietosuoja-asioihin. Hänen alaisuudessaan oikeusministeriö mm. haastoi Silicon Valleyn teknologiajätit asettamalla mobiililaitteiden yksityisyydensuojan keskeiseksi prioriteetiksi. Harrisin alaisuudessa oikeusministeriö alkoi mm. julkaista vuosittaista raporttia tapahtuneista tietosuojaloukkauksista, sekä julkaisi yksityisyydensuojaan liittyvät suositukset mobiililaitteiden kehittäjille, mainostajille ja muille sidosryhmille vuonna 2013 asiakirjassa “Privacy on the Go” ja ohjeistuksen älylaitteiden ja seurantajärjestelmien hallinnoimisesta vuonna 2015. Lisäksi Harris on mm. vahvistanut osavaltion oikeusministeriön asemaa Kalifornian kuluttajansuojalain valvojana.
Harrisin työ yksityisyydensuojan ja tietosuojan edistämiseksi jatkui myös tämän senaattorikaudella. Vuonna 2018 Harris oli keskeisessä roolissa Mark Zuckerbergen kuulemisessa liittyen Facebook-Cambridge Analytica -skandaaliin. Varapresidentti Harrisista saattaakin muodostua ratkaiseva tekijä tietosuojaan liittyvien muutosten toteuttamisessa.
Joe Bidenin historiaa tietosuojakysymysten parissa on vaikeampi jäljittää. Slaten artikkeli vuodelta 2020 tarjoaa kuitenkin jotain vihjeitä Bidenin aikeista. Artikkelin mukaan Bidenin asenne eroaa teknologiaystävällisenä pidetystä Obamasta siinä, että häntä voidaan pitää avoimena suuriakin politiikkamuutoksia, kuten yksityisyydensuojan vahvistamista, haja-asutusalueiden laajakaistaverkon kehittämistä ja suurten online-alustojen pilkkomista, kohtaan. Artikkelin siteerauksen mukaan Biden esittää, että Yhdysvaltojen tulisi asettaa yksityisyydensuojalle standardit, jotka eivät merkittävästi poikkeaisi eurooppalaisista standardeista.
Kaiken kaikkeaan vaikuttaa siltä, että uusi hallinto saattaa olla valmis kulkemaan aiempaa pidemmälle tietosuojasääntelyn kehittämisessä. Kongressin lainsäätäjät toivat Trumpin hallinnon aikana pöydälle yli yli 20 kattavaa informaatiopolitiikkaluonnosta. Kenties Biden-Harrisin uusi hallinto tulee käyttämään tehtyä pohjatyötä konkreettisten muutosten implementoimiseksi.
Aikataulu mitätöidyn Privacy Shield -datansiirtosopimuksen korvaamiseksi vaikuttaa kuitenkin vähemmän lupaavalta. Reutersin artikkelissa Euroopan Tietosuojavaltuutettu Wojciech Wiewiorowski arvioi, että nykyinen tilanne ilman Privacy Shieldin kaltaista ratkaisua EU:n ja Yhdysvaltojen välisten tiedonsiirtojen toteuttamiseksi tulee kestämään jonkin aikaa. Wiewiorowskin mukaan on todennäköistä, ettei uusi hallinto tule lukemaan kysymystä kaikkein polttavimpien asioiden joukkoon, vaan tulee aluksi keskittymään muhin prioriteetteihinsa. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siis siltä, että yksityisyydensuoja ja tietosuoja ovat uudelle hallinnolle tärkeitä asioita, mutta suuren kokonaistyömäärän vuoksi muutoksia niiden saralla saatetaan tietosuojamaailman harmiksi joutua vielä odottelemaan.
Mikäli haluat keskustella tietojensiirroista tai muista tietosuojaan liittyvistä aiheista, varaathan ajan keskustelulle täältä.